Tehtävät ja tavoitteet
Varastokirjasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtakunnallinen kirjasto, joka palvelee maamme tieteellisiä, yleisiä ja muita kirjastoja. Varastokirjaston tehtävä on vastaanottaa ja säilyttää suomalaisista kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se tarvitsijoiden käyttöön.
Keskitetyllä varastoinnilla on taattu se, että hankittu aineisto säilyy tutkijoiden ja muiden tiedontarvitsijoiden käytössä samalla, kun varastointi on voitu toteuttaa kustannustehokkaasti.
Varastokirjasto avattiin maaliskuussa 1989 ja aineistoa alettiin ottaa vastaan samana kesänä. Suomi on ensimmäinen maa, joka on toteuttanut erityyppisten – tieteellisten ja yleisten – kirjastojen yhteisen varastokirjaston.
Laki Varastokirjastosta 1078/1988
Varastokirjaston kokoelma
Varastokirjaston kokoelmassa aineistoa on lähes kaikilta tieteenaloilta, tietenkin myös kaunokirjallisuutta. Kokoelmaan lisätään jatkuvasti yhä uudempaa aineistoa, jota saadaan merkittävästi Kansalliskirjaston vapaakappaletoimiston lähettäminä ylimääräisinä vapaakappaleina jopa 60-100 hyllymetriä vuodessa. Pistekirjoitusjulkaisuja, nuotteja, CD- ja LP-levyjä on kokoelmassa lainattavana.
Vaari-tietokantaan luetteloimattomia, aakkosiin järjestettyjä väitöskirjoja on noin 500 000 nidettä. Nämä väitöskirjat ovat ennen vuotta 1990 ilmestyneitä keskieurooppalaisia tai pohjoismaisia väitöskirjoja. Kotimaiset ja vuoden 1990 jälkeen ilmestyneet väitöskirjat on luetteloitu Vaari-tietokantaan kirjoina.
- Lainattavaa aineistoa on n. 103 hyllykilometriä. (31.12.23)
- Monografianimekkeitä n. 2 195 000
- Kausijulkaisunimekkeitä n. 119 300
- Musiikkiaineistoa on tällä hetkellä (24. 2. 2022 tilanne) kokoelmassa (luvut pyöristettyjä lähimpään tuhanteen) noin 75 000 nimekettä, joista LP-levyjä noin 31 000, CD-levyjä noin 24 000 ja nuottijulkaisuja noin 20 000.
Painettua aineistoa Varastokirjaston kokoelmassa on yli 200 kielellä. Kokoelmasta englanninkielistä aineistoa on eniten 32,1 %. Seuraavaksi eniten aineistoa on suomen-, saksan-, ruotsinkielisenä.
Kirjavarastoon aineisto järjestetään hyllyihin numerus currens -periaatteen (saapumisjärjestyksessä) mukaisesti kolmeen kokoluokkaan hyllytilan käytön maksimoimiseksi.