Olemme skannanneet tietokantaan eräiden suomalaisten lehtien sisällysluetteloja, joista voi tehdä sanahakuja. Tietokantaan viedyt artikkeliviitteet ovat omia kokonaisuuksia ja niiden osat ovat ”varsinainen viite” – ”mahdollinen huomautus”. Esim.:

Vuosi ID Artikkeli Huomautus
1967 1 Erkki Pakkala: Tekninen ymmärtäminen, l: 19 YLEISIÄ ARTIKKELEITA
1913 2 Tutkimusmatka Libyan erämaan rajaseudussa ……… 235 Notiser: — Pieniä tietoja

Erillisiä tekijä- tai nimekehakuja ei ole vaan haku voi kohdistua siis samanaikaisesti sekä mahdolliseen tekijään että artikkelin tekstiin tai vain toiseen niistä.

Viitteen perään saattaa olla lisätty huomautuskenttä, edellisissä tapauksissa: ”YLEISIÄ ARTIKKELEITA” ja ”Notiser — Pieniä tietoja”. Huomautuksen teksti ei ole haettavissa mutta se antaa eräissä tapauksissa käsityksen artikkelin laajuudesta – vai onko kyseessä artikkeli ollenkaan sillä joskus voi kyseessä olla pelkkä kuva tekstissä. Haussa jokaisen löytyneen viitteen yhteyteen on liitetty linkki sisällysluettelon sivun kuvaan. Sieltä voi halutessaan tarkistaa, miltä sivu todellisuudessa näyttää. On kuitenkin syytä muistaa, että huomautuskentän teksti ei aina ko. sivulla näy sillä se voi olla edelliseltä sivulta peräisin.

Artikkelin otsikosta ei aina kovin hyvin selviä, mitä asia koskee:

Vuosi ID Artikkeli
1972 1 Hirn, Sven: Länsirannikon salaattia
1971 4 PIENI SUURI MIES, Sakari Toiviainen

Resurssien puutteen vuoksi emme voineet antaa asiasanoja tai tehdä artikkeliin muita tarkennuksia kuin mitä sisällysluettelosivuilla itsessään on. Sellaiset tarkistukset tiedonhakijan on tehtävä muista lähteistä. Itse lehti (ja joskus artikkelin tekijä) antaa ehkä karkeaa osviittaa aiheesta. Toiviaisen artikkelin kohde Filmihullu-lehdessä voisi siis olla elokuvaohjaaja Arthur Penn, näyttelijä Dustin Hoffman tai joku Kolmas mies. Meidän tietokannastamme asia ei kuitenkaan valitettavasti selviä. (Jos muuten jotakuta jäi vaivaamaan: Hirn tarjoili salaattia Kirjastolehdessä.)

Käytämme relaatiotietokantaa mysql, jonka hakukieli on SQL. Olemme määritelleet kentät siten, että isoilla ja pienillä kirjaimilla ei ole eroa. Sen sijaan SQL-kieli on muuten hyvin tarkka oikeinkirjoituksen suhteen. Emme ole korjanneet tai nykyaikaistaneet viitteiden kieltä vaan teksti on pyritty viemään tietokantaan juuri sellaisena kuin se sisällysluettelon sivuilla on ollut.

Tästä voi aiheutua tiettyjä ongelmia sillä vanhoissa lehdissä vanhan suomenkielen käytännön mukaisesti sanoja on saatettu kirjoittaa hiukan toisin kuin nyt. ”V” voi olla ”w”, yhdyssanat on ehkä jaettu välilyönnillä tai tavuviivalla, päiväyksiä on kirjattu luovasti (16.2.1907 voi olla 19 16/2 07) jne.; näin etenkin 1800-luvun aineiston kohdalla. Esim.:

Artikkeli -> Ei löydy hakusanalla:
”Lyrillisiä Runoelmia” LYYRILLISIÄ
”Luteruksen vanhurskauttamus-opista” LUTHERISTA eikä VANHURSKAUTTAMISOPISTA

Myös muissa kielissä (saksa, ruotsi) oikeinkirjoitus on hiukan muuttunut:
”J. Hellstenius, Lefnadsteckning öfver Geijer, anm. af M. G. Schybergson”
”v. Chamisso, Adalbert, Qvinnans kärlekslif. Öfversatt af K.”

Joskus taas painotekniikka on asettanut rajoituksia joidenkin kirjaimien suhteen:

”HÄYRÉN, ERNST: Ueber Finnlands Eismeerküste”

Iso Ü ei ole latojilta onnistunut, pieni sen sijaan on: über ei tätä löydä mutta küste kyllä löytää.

Jos tulosjoukko on tyhjä ja hakusana tuntuu vähänkin epävarmalta sitä voi yrittää lyhentää kyseenalaiseen merkkiin asti, voi kokeilla erilaista kirjoitustapaa tai korvata sanan jollakin varmemmalla. Jos hakusanan joutuu lyhentämään vaikka vain kahden merkin mittaiseksi, on syytä yrittää löytää käyttökelpoinen osa toisestakin hakutermistä. Muussa tapauksessa joutuu selaamaan viitteitä kohtalaisen paljon.

Hakusanoja voi katkoa alusta ja lopusta mutta mitään katkaisumerkkejä ei saa käyttää, ne lisätään termeihin ohjelmallisesti. Yhden merkin voi korvata alaviivalla eli _ -merkillä. Esim: ameri_a löytää american ja amerikan. Sanan alussakin tätä voi käyttää: _uosike etsii niin wuosikertomukset kuin vuosi-sellaisetkin. Useampia merkkejä voi puolestaan korvata % -merkillä. Tätä on kuitenkin syytä käyttää harkiten sanan sisällä sillä ohjelma saattaa kelpuuttaa tällaiseen hakuun osia viiterivin alusta ja lopusta, siis aivan eri sanoista. Esim. kos%nen voi olla vaikkapa Kosonen, Koskelainen tai ”Kosti Huuhka: Kansankirjastojen käytön maantieteellinen levinneisyys”.

Jos löytynyt viite näyttää jotenkin oudolta, on aina mahdollista saada näkyviin sen sivun kuva, jolla viite on.

Asiakaskirjastomme voivat halutessaan tilata maksutta pdf-kopion löytyneestä artikkelista laittamalla merkin artikkelin jäljessä olevaan ruutuun ja täyttämällä vaaditut kohdat.

Tehty tilaus tulee suoraan kaukopalvelumme sähköpostiin ja tilaaja saa ruudulle näkyviin yhteenvedon tilauksestaan. Kaukopalvelu on sitoutunut toimittamaan saamansa tilaukset vuorokauden sisällä perille.